Torstai, YleTeema: Synnyttyäsi et voi enää piiloutua, italialaisen porvarispojan kasvutarina ja opetus epäreilusta maailmasta. Sandro lähtee isän ja sedän (?) kanssa lomalle purjehtimaan välimerelle ja luiskahtaa kannen yli. Isä huomaa tämän vasta tuntien kuluttua ja sillä aikaa ihmisiä kuljettava n. 300 prosenttisesti ylibuukattu paatti on noukkinut pojan kyytiinsä. Siellä kulttuurien sulatusuunissa Sandro oppii kaiken elämästä ja haluaa tehdä hyvää huonompiosaisille. En suuremmin nauttinut tästä, joskin aina tollainen yksin aavalla ulapalla -pelottelu toimii aina. Paikoittain oli ihan hyviä huomioita elämän vääryyksistä, mut ei tää kamalasti saanut mun sympatioita kenenkään puolelle.
On aina hyväksi katsoa kylässä elokuvia, koska sillon näkee jotain sellaista, mitä ei itse keksisi katsella. Lars and the Real Girl on amerikkalainen independentleffa, eli mukava pienimuotoinen komediallinen draama isoista aiheista. 31 päivässä filmattu elokuva kertoo kuvan viiksekkäästä villapaitakaverista, joka asuttaa to-be-perheellisen veljensä autotallia ja työskentelee avokonttorissa tietokoneen äärellä. Larsin lapsuus ei ollut ihan onnistunut, äitikin kuoli synnytykseen, joten eristäytynyt mies uskaltautuu päästämään lähelleen ainoastaan postimyynnistä saapuneen Biancan. Larskan agendaa selvittää aika hyvin Biancalle annetuista tekokukista huomioitu "See they're even fake so they'll never die".
Muovinen tyttöystävä otetaan alkukankeuksien jälkeen erinomaisesti vastaan ja Biancan puuhailu ymmärtäväisten kyläläisten kanssa oli oikein hellyyttävää ja mielenkiintoista katseltavaa. Elokuvan idea inhimillisesti kohdellusta muovinukesta on oivallinen ja toteutuskin on lämpöisän lupsakka. Ei mitään rakettitiedettä, vaan semmoista mukavaa tunnepelailua. On hauska seurata Larsin ja Biancan suhteen kehitystä elokuvan aikana. Ehkä välillä jotkut hahmot tuntuvat hieman liian sanavalmiilta, mutta annettakoon se anteeksi. Karinin purskaus Larsin tehtaillessa polttopuita on asiallinen muun yliymmärtäväisyyden keskellä. Larsin puumaja on muuten tosi hieno, olen kateellinen. Ainiin, on aika opettavaista, että nuken kuollessa alkaa itkettämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti