En jäänytkään tänään nollille, vaan ihan vain iltaisella TV:n ääreen ajautumalla katselin The End of the Affarin, Englantiin toisen maailmansodan jälkihöyryihin sijoittuvan kolmiodraaman. Tosin, en tiedä oliko tämä varsinainen kolmiodraama, vai neliö tai vaan pelkkä suora viiva kahden pisteen välillä. No, ehkä kyseessä oli vähintään jonkinsortin käyrä. Ralph Fiennesillä on mielenkiintoiset kasvot, niitä jaksaa seurata. Myös Stephen Rean ystävällinen koirannaama sopi mainiosti sir aviomiehelle. En vaadi elokuvalta mitään järjetöntä yllätyksellisyyttä (ehkä siksi en rakasta fantasiajuttuja) mutta tässä oli sellaista mukavaa pöhinää meneillään. Etenkin kun juonessa oli mukana salapoliisitoimintaa, a vot! Jännästi lady ei ollut kirjoittanut vuosien varrella päiväkirjaansa mitään muuta tapahtumia kuin Mauriceen liittyviä... Eikö hänellä ikinä ollut salaperäistä ripulia tai muita merkitsemisen arvoisia juttuja? Pidin Jumalan ja kohtalon pyörittelystä, ärsytti Mauricen jääräpäisyys paikoittain, mutta siinä oli myös suuri osa hahmon charmista. Ainiin, tuon ajan miestenpukeutuminen, hatut ja takit, on tyylikästä. Ja juuri siksikin, että se näkyy kaikilla. Monokkeli naamaan ja eikummenoks.Onko läpihuonoja elokuvia, joissa hahmo kuolee tuberkuloosiin? Muistan kyllä, että Taylorilla oli Kauniissa ja rohkeissa, mutta hänhän ei kuollut lopulta sittenkään... vinks vinks: keskustelu.suomi24.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti